Hanki elämä!

Kuten viime tekstissä jo mainitsin alkaa ikävää esiintyä. Turhauttava työ, ei juurikaan saman henkisiä kavereita, kämppisten erihenkisyys, järjestön toimimattomuus ja yleisesti maan lyhytjänteinen toimintatapa rasittavat ja olisi aika paljon kivempi olla Suomessa läheistensä kanssa oikeassa työssä ja omassa kodissa.

Puoliväli alkaa olla tosi lähellä, olen siis ehtinyt olla täällä jo kohta kolme kuukautta ja vain saman moiset edessä. Tähän asti aika on mennyt nopeasti, vaikka en ole edes tehnyt juuri mitään, joten ajattelin vauhdittaa ajan kulkua hankkimalla elämän.

Elämän hankinnassa tähän mennessä suoritetut toimet:
1. Kirjastokortti kansalliseen kirjastoon.
2. Ilmottautuminen osallistua toiseen projektiin.
3. Tekstailu ihmisille, joita en ole tavannut aikoihin.
4. Osallistuminen avoimen yliopiston elokuvaan.
5. ... ja sen sijaan, että olisin tullut suoraan kotiin, meninkin kahden muun vapaaehtoisen kanssa vielä hetkeksi istumaan kreikkalaiseen ravintolaan.
6. Tarvikkeiden ostaminen erilaisien englantia opettavien pelien askarteluun.
7. Olla töissä pidempään.

Nämä toimenpiteet ovat johtaneet ainakin kahteen (2) netittömään päivään viimeisen viikon aikana. Eväiden tekeminen on auttanut siinä, että voi mennä jonnekin suoraan töistä, koska kotiin tuleminen on aikaa vievää, eikä sitten enää jaksa lähteä mihinkään. Tässä auttaa siis myös kirjastokortti - on paikka, johon voi mennä opiskelemaan, eikä tarvitse vain haahuilla kaupungilla.

Elämän hankinnan lisäksi loppuaikaa uskon vauhdittavan luonani vierailevat henkilöt, jotka rytmittävät aikani lyhyiksi pätkiksi. Noin neljän viikon päästä saapuu yksi joka viipyykin hyvän tovin ja hänen lähdöstään ei sitten olekaan taas kuin nelisen viikkoa seuraavien saapumiseen, jonka jälkeen palvelusta onkin jäljellä enää kolmisen viikkoa.

ps. Salla, mä oon kerännyt aika paljon "tällaista on Moldovan muoti" -kuvia, mutta kun pitäs vaan jaksaa ladata niitä kuvia. Mä jään aika sanattomaksi sen edessä.