Mukavia päiviä töissä!

Tiistai-iltapäivällä sain leikkiä lasten kanssa koko iltapäivän. Pelattiin jalkapalloa pääasiassa yhden pojan kanssa, parhaimmillaan tais olla mukana neljä lasta. Mutta kun se syöttely ja toiseen koskemattomuus ei ole ihan sanottuja, niin meni huutamiseksi ja kahnailuksi. Selvittiin kuitenkin ilman suurempia harmeja.

Sitten leikittiin tyttöjen kanssa sellasta leikkiä, jonka nimeä en siis muista. Keisari seisoo palatsissaan?! Siinä kaksi seisoo porttina ja muut kävelee läpi ja lauletaan. Seisojat on päätteneet itselleen hedelmät. Sitten laulun loputtua yks jää kiinni ja se portit kysyy siltä, kumman hedelmän se valitsee ja se sitten menee sen taakse seisomaan. Sit lopuks koitetaan kumpi jono on voimakkaampi. Intelegeti? Ne tietenkin aina yritti kertoa toisilleen ja kuunnella, mikä hedelmä kummallakin on. Valittiin aina uudet hedelmät ja oli aika turhauttavaa, mut kyllä ne sit pikkuhiljaa alko uskoa, että en leiki, jos ne ei noudata sääntöjä. Kivaa oli. Lauloin nuotin vierestä väärillä sanoilla, mutta eihän ne sitä tiedä. Tai siis epävireisyyden ehkä huomaavat, mutta sanoilla ei oo väliä.

Hetki leikittiin karhunukkuuta tyttöjen johdolla ja paria muuta sellasta niiden leikkiä.

Keskiviikkona sain osallistua työntekijöiden kokoukseen. Vaikuttaa, että pomolla on hyvät lasten kasvatus periaatteet, ja että työntekijöiden asenne on ratkaiseva. Huomasin myös, että johtaminen oli aika erilaista, kuin mitä on oppinut ja nähnyt Suomessa. Aikamoista huutamista koko kokous ja sellaista nöyryyttämistä ja haukkumista. Parantamisen varaa kummallakin puolella. Iltapäivällä kirjastosta tultiin vierailulle. Mun piti lähteä romanian tunnille, mutta olin iloinen lasten puolesta. Toinen vapaaehtoinen kertoi, että ne oli näyttäneet kuvia ja selittäneet Kishinaun historiaa.

Eilen, torstaina, oli Kishinevin syntymäpäivä. Eli vapaapäivä, myös kouluista. Kukaan ei tietenkään sitä minulle kertonut vielä keskiviikkona töissä. Ja kun iltasella kämppikseltä kuulin, että ei ole koulupäivä ja mun oli tarkotus mennä seitsemäksi töihin, niin alkoi vähän sapettaa, että ehkä ei turhaan kannata. Sitten melken samaan aikaan sain toiselta vapaaehtoselta viestin, että oli puhunut johtajan kanssa, ja me molemmat mentäisiin iltapäivällä ja saataisiin toteuttaa meidän suunnittelema syksyn lehti -taidejuttu. JEEEE!!!

Kaikenlaista järjestelemättömyyttä ja outoutta oli eilisessä, eli ne odotti meitä eri aikaan ja pöydät oli taas kannettu sisälle, vaikka ne just oli kannettu ulos sitä kirjastojuttua varten (ja siis kannettiin ne "talvisäilöön" maanantaina). Eikä ne työntekijät oikein tajunneet, että halutaan tehdä myös näkö- ja kehitysvammaisten kanssa se juttu.

Loppujen lopuksi kaikki teki ja oli kivaa ja jeejeejee. Tällä draivilla siivoaa taas muutaman viikon.

Tänään toinen suomalainen vapaaehtoinen alottaa meillä.